Kolme hyvinkin erilaista tieteenalaa – tekniikka, kauppa ja taide – sekä kolmen korkeakoulun yhteensä satojen vuosien mittainen historia ja tieto yhdistettiin Aalto-yliopistoksi ainutlaatuisessa suomalaisessa poikkiteiteellisessä projektissa.
”Aalto-yliopiston avajaisjuhla on merkittävä tapahtuma Suomen korkeimman opetuksen ja tutkimuksen historiassa. Kolme erityisalan yliopistoa, jotka ovat alansa huippuja maassamme, yhdistyvät nyt uudeksi laaja-alaisemmaksi yliopistoksi. Suomi saa aivan uudentyyppisen tiede- ja taideyhteisön”, tasavallan presidentti Tarja Halonen summasi puheessaan Aalto-yliopiston avajaisissa.
Innovaatioyliopistoksi nimetyn Aalto-yliopiston yhdistelmä eri tieteenaloja antaa ainutlaatuiset mahdollisuudet luoda uutta. Uuden yliopiston kunniakkaana tavoitteena on kehittyä alansa parhaaksi yliopistoksi maailmalla vuoteen 2020 mennessä.
Yliopiston nimi on kunnianosoitus arkkitehti Alvar Aallolle, joka on itsekin jättänyt jälkensä suomalaisten korkeakoulujen historiaan. Hän ei ole pelkästään Teknillisestä korkeakoulusta valmistunut akateemikko, vaan ”modernismin isäksi” kutsuttu Aalto on myös suunnitellut osan nykyisen Aalto-yliopiston campuksesta.
Aalto-yliopisto yhdisti Suomen arvostetuimmat korkeakoulut Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun. Avajaisia vietettiin tammikuun 8. päivänä juhlallisesti (niin ikään Alvar Aallon suunnittelemassa) Finlandia-talossa.
Korkeakoulujen yhdistymisellä pyritään lisäämään monialaista opetusta ja tutkimusta. Aalto-yliopiston rehtorina aloitti Tuula Teeri, joka on aikaisemmin toiminut Kungliga Tekniska Högskolanin vararehtorina ja rehtorin varamiehenä Tukholmassa.
”Aalto-yliopistolle on annettu paljon vapauksia, mutta myös velvollisuuksia rakentaa Suomeen maailmanluokan yliopisto. Me perustamme työmme suomalaisille vahvuuksille – ahkeruudelle ja päättäväisyydelle – toisin sanoen suomalaiselle sisulle”, Teeri sanoi avajaispuheessaan.
Aalto-yliopisto aikoo avata kansainvälisen haun kautta vuosittain 20–40 uutta urapolkua lahjakkaille tutkijoille ja opettajille. Erittäin arvostettu kansainvälistäkin mainetta niittänyt tutkija ja opettaja voidaan ylentää Aalto-professoriksi, joka on Aalto-yliopiston professorin urapolun huipentuma. Teeri pitää professorien urapolkua yhtenä Aalto-yliopiston merkittävimmistä uudistuksista.
Ensimmäinen Aalto-professuuri myönnettiin uuden yliopiston avajaispäivänä professori Risto Niemiselle teknillisen fysiikan laitokselta.
Opiskelijoita houkutellaan Aalto-yliopiston maisteriohjelmiin myös kansainvälisesti lisäämällä englantia ja ruotsia opetus- ja työkielinä.
Kaikille kolmelle korkeakoululle Aalto-yliopiston alaisuudessa kehitetään vahva työelämäverkosto ja yliopistosta valmistuville povataan erittäin hyviä työllistymismahdollisuuksia. Koulun hallituksessa istuu nimekkäitä ulkomaisia professoreja ja Suomen yritysjohdon kärkivaikuttajia.
Vuoden alussa voimaan tulleen yliopistolain uudistamisen myötä yliopistojen taloudellinen riippuvuus valtiosta vähenee. Yliopistot voivat nyt vapaasti hankkia ja hyödyntää omia varoja, vaikka toiminnan päärahoitus tulee vastakin valtiolta. Aalto-yliopistossa myös taloudellinen autonomia mahdollistaa uusia innovaatioita.
Opiskelijoita uudessa innovaatioyliopistossa on 20 000 ja henkilöstöä 4 300, joista professoreja 300. Alumneja on 70 000.
Petra Vuolanen
Lähde: www.aalto.fi
Päivitetty 21.1.2010
