Pääkonsuli Ralf Petersen kuoli vaikean sairauden murtamana Gentoftessa, Suur-Kööpenhaminassa 22.6. 2010. Hän oli syntynyt Helsingissä 9.8. 1928. Ralf Petersen oli yritysjohtajana, Suomen konsulina ja kunniapääkonsulina sekä vapaan kansalaistoiminnan saralla merkittävä toimija Suomen ja Tanskan välisissä suhteissa. Isän puolelta tanskalaissyntyisenä Ralf Petersen sai jo kotoaan eväitä, jotka mahdollistivat hänen menestyneen toimintansa Tanskassa monilla aloilla.
Ralf Petersen, joka aina säilytti Suomen kansalaisuutensa , kirjoitti v. 1947 ylioppilaaksi Nya Svenska Läroverketistä Helsingissä. Neljä vuotta myöhemmin hän valmistui ekonomiksi Svenska Handelshögskolanista Helsingissä.
Ralf Petersen suunnisti jo alun perin liike-elämän palvelukseen. Pitkän ja merkittävän kaupallisen elämäntyön hän suoritti Kone-yhtymän palveluksessa noin neljän vuosikymmenen ajan. Toimittuaan Koneen ostopäällikkönä vuosina 1960 – 1967 nuori ekonomi joutui tulikokeeseen. Hänet siirrettiin vastaperustetun Kone Industrial Ltd:n toimitusjohtajaksi Montrealiin 1968 ja vuonna 1971 hän aloitti Kone A/S Danmarkin toimitusjohtajana Koneen hankittua haltuunsa ASEA:n hissituotannon pohjoismaissa. Hän jatkoi tehtävässään Kone Elevator – nimen ottaneessa yrityksessä. Vielä eläköitymisensä jälkeen 1994 hän jatkoi hallituksen puheenjohtajana.
Tanskan joskus vaikeilla työmarkkinoilla Petersen selviytyi mainiosti. Hän käytti tehokkaasti eräänlaista arkipäivän diplomatiaa. Toimitusjohtaja pidettiin kyllä sangen tiukkana ja tarkkana. Samalla hänen oikeudenmukaisuuttaan arvostettiin. Ralf Petersen osasi kuulostella myös tavallisen työntekijän tuntoja.
”Ralle” Petersen nautti Koneen ylimmän johdon piirissä huomattavaa arvostusta, koska tanskalaisen tytäryhtiö teki vankkaa tulosta, monesti erinomaista. Ralf Petersen seurasi kuin luonnostaan Koneen toimitusjohtajan Pekka Herlinin näkemystä ( lainaus John Simonin kirjasta ”Koneen ruhtinas” ) : ”Koneesta tuli …. budjetti-, suunnittelu- ja seurantaprosessien kehittämisen ja toteutuksen edelläkävijä”.
Helsingissä osattiin myös arvostaa Ralf Petersenin sosiaalisia taitoja ja kykyä verkostua. Hän nautti alansa toimijoiden luottamusta ja oli tanskalaisten hissinvalmistajien johtokunnan jäsen vuosina 1971-1993 joista puheenjohtajana 1978-1980. Ralf Petersen toimi myös metallialan yritysten eurooppalaisessa yhteistyöelimessä ja oli tämän FEM:n siirtojärjestelmiä edustavan jaoston puheenjohtaja 1991-1994.
Keskeinen rooli Ralf Petersenillä oli suomalais-tanskalaisia suhteita vaalivan Dansk-Finsk Foreningen johdossa vuodesta 1978 ja vuodesta 1988 sen puheenjohtajana 2000-luvulle saakka. Samaten hän toimi Suomen Tanskan instituutin johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1997 lähtien.
Vapaaehtoista toimintaa kulttuurin parissa siivitti Ralf Petersenin avarakatseisuus. Hän oli myös vakuuttunut siitä, että tiedon tehokas ja jatkuva välittäminen Suomesta oli välttämätöntä jotta maittemme sinänsä hyville suhteille saataisiin juureva kasvualusta. Dansk-Finsk Foreningenin toiminnan vuosittainen kohokohta oli itsenäisyyspäivän juhla arvokkaine ohjelmineen ja juhlapukuisine yleisöineen. Arvokkuus vaihtui iloiseen riehakkuuteen frakkiväen tanssin alkaessa klassisella Les Lanciers numerolla, jota perinnetietoinen paikallinen yleisö rakasti , kuten puheenjohtajakin.
Vuonna 1985 Ralf Petersen nimitettiin Suomen kunniakonsuliksi Kööpenhaminassa ja kymmenen vuotta myöhemmin kunniapääkonsuliksi. Jo ryhtyessään konsulin toimeen Petersen kantoi Suomen Leijonan ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarimerkkiä. Pääkonsulina hänelle suotiin ritarikunnan komentajamerkki josta Ralf Petersen oli sekä iloinen että arvokkaasti ylpeä.
Suomen Kööpenhaminan suurlähetystön läheisenä yhteistyökumppanina Ralf Petersen oli mainio. Tehtävässään hän oli aktiivinen, tunnollinen ja varauksettoman yhteistyöhaluinen. Luottamustoimissaan hän oli iloisen myönteinen, mutta osoitti samalla syvää vastuuntuntoa. Vain kunnossa olevan talouden pohjalta oli mahdollista harrastaa pitkäjänteistä toimintaa.
Ralf Petersenin laaja toimintasäde yhteiskunnan eri alueilla oli harvinaisuus.
Häntä voisi luonnehtia moderniksi isänmaan ystäväksi.
Ralf Friberg, Suomen suurlähettiläs Kööpenhaminassa 1995 - 2001
Päivitetty 9.7.2010
